Hyvää huomenta!

Pitkästä aikaa täällä taas...
En oo jaksanu kirjotella, mut toivotan täs samal nyt hyvää jouluu kaikille! :)

Luin noita teidän lähettämiänne kommentteja ja ne lämmitti mua todella paljon eli kiitos niistä rakkaat lukijat ♥

Mutta ei, en ole parantunut masennuksesta. Asiat on vaan lähteny nyt ihan täysin käsistä. Siis aivan totaalisesti. En nyt tässä viittii ihan kaikkee kertoo, mut oon ihan vitusti velkaa eli oon kauheissa rahaongelmissa ja ne stressaa mua tietysti varmaan eniten eikä ne todellakaan helpota mun oloo, ku se on muutenkin jo sen verran huono.
Mä en pärjää enää tuola missään ilman bentsoja, koska ahdistus on niin järjetön ja uni ei tule. Ketipinorei ne yleensä mulle tyrkyttää, mutta kun ne on vielä paskempi vahtoehto ku bentsot. Mä en haluu olla enää yhtään enempää zombi mitä on jo tällä hetkellä jote no thanks ketipinoreille! Ketipinorit tekee must vaan todella vihasen ja vielä enemmän stressaantuneen mitä oon jo valmiiksi. Bentsot taas auttaa mura rauhottumaan. Ja kyllä tiedän, että niihin jää koukkuun ja mä olen jo jäänyt, mutta sanon nyt tän täälläkin niin mieluummin mä oon bentsokoukussa ku kärsin joka päiväsist paniikkikohtauksist ja etten saa mitään asioita hoidettua vaan sen takia etten uskalla lähtee ovesta ulos... Ja ei en käytä bentsoja päihtymiseen tai muutenkaan väärin. Joskus käytin, en enää. Ei niillä oo viihdearvoo mun mielestä.
Jos mä jotain oon oppinu niin sen ettei bentsot sovi ainakaan alkoholin kanssa yhteen! Kaikki hölmöilyt mitä oon tehny täs vuoden sisäl on yleensä johtunu siitä ku oon vetäny vaikka pamei ja viinaa sekasin. Ei näin Laura... Mut onneks sellanen on nyt loppu!

Ainakin eilen olin ahkera, ku kävin hakemas mun isän kanssa kinkun ja vähä kaikkee muutaki jouluu varten ja sit ku pääsin kotiin ni laitoin kinkun uuniin ja siivoilin koko kämpän ihan putipuhtaaksi mun uuden poikaystävän kanssa.

Ainiin! Mä halusin mun faijalta joululahjaksi Mintulle (elikkä siis mun kisulille :3) sellasen suht. isokokosen raapimispuun ja voi että se on nyt niin onnellinen kissa. ♥ Ja yks päivä kävin eläinkaupassa ostamassa sille sellasen pinkin kaulapannan missä on sellanen kulkunen. Ei näytä yhtään häiritsevän sitä mikä on ihme kyl. :D

Mä oon taas muuten valvonu koko yön ku ei vaan uni taas tuu. Aion soittaa tänää lääkäriin ja pyytää uutta reseptii tenoxeihin että saisin edes nukuttuu yöni. Nytku ei oo palon varaa sekottaa tätä unirytmii ku on joluaatot ja kaikki tulossa! Ja mulle on tapahtunu tässä muutenkin vähän kaikkee...

Noh poikaystävä juhlisti hänen synttäreitään tossa oliskoha ollu perjantaina ja se oli sit mun selän takana napsnu niitä hänelle määrättyjä opamox 30mg ihan törkeen määrän alkoholin kanssa (ite en ollu vetäny yhtään mitään ku en tykkää juoda) no sit se vaan sekos ja kävi muhun käsiks ja se meinas kuristaa mut kuoliaaks siis tää on ihan tositarina. Paino mut sänkyy vasten ja rutisti kurkust niin etten saanu henkee ja kysy että mitkä on mun viimiset sanat, mutta onneks kytät ehti tulee ennenku mä kuolin ku mult tuli jo hirvee määrä vaahtoo suusta. Mä oikeesti luulin että nyt mä kuolen, että tää oli nyt tässä sitte ja tää on nyt mun kohtalo, että kuolen kuristukseen... Se kuolemisen tunne oli niin todellinen etten oo ikinä ennen tuntenu sellasta. En voinu tehä mitään muuta ku maata siinä kuristettavana. Oneks kytät vei mun poikaystävän pois putkaan. Ja mä olin koko yön ihan paniikissa ku se oli ottanu mult puhelimen väkisin pois ja en löytäny sitä mistää eli en saanu edes kehenkään yheyttä. No lähin sit aamul hakee sitä kyttikselt.

Aamul tää mun poikaystävä tuli sit kotii eikä muistanu mistään mitään. Se sano olevansa todella pahoillaan ja ettei ikinä vois koskee muhun mutku viina ja pillerit sekottaa ihmisen pään ihan totaalisesti. En varmaan ikinä pysty siltikään antamaan anteeks ja mua pelottaa edelleenkin ja välil saan sellasii kohtauksii et tunnen et ihanku joku kuristais mua. En kyl edes ihmettele jos mul jäi tost aika paha trauma...

Että tämmöstä ja oli vaan ihan pakko avautuu jonnekki.

Heipsun kaikki rakkaat lukijat ♥

Hypo tuli ja meni

Joo taisin tos kesän alus olla hirveessä hypomaniassa, en ees tiedä mitä mä ajattelin tai sit en kerenny ajattelee mitää ku kaikki ajatukset meni nii nopeet tahtii. Mä vaan kuurasin päiväst toisee mutsin kämppää enkä ees syöny mitää. Sit tuli se ku sain paniikkikohtauksen ja vedin 300mg ketipinorei lähemmäs 30kpl ja olisin kuollu ellen ois viime hetkel pyytäny ambulanssii. Siel mä sit makasin tehol eikä ollu kauheen kivaa ja sain sielt viel tuliaisiks keuhkokuumeen.

Siit se alamäki sit taas lähti ja mä masennuin ihan vitun pahasti taas enkä pääse millään eroon tästä. En taas keksi mitään syytä elää. Ainoo syy mikä mul on oikeestaan tähänkään asti ollu on mun läheiset ihmiset, enkä haluis satuttaa niitä, mut nykyään mä en enää jaksa siitäkää oikeen välittää. Tiedän olen todella itsekäs, mut niin on nekin jotka mua pitää tääl hengissä väkipakolla, ku mä kärsin ja teen kokoajan henkist kuolemaa täällä. Mulle tää on maanpäällinen helvetti ja haluun ulospääsyn täältä.

Mä syön yleensä noit opamoxei siihen et hillitten sitä ahdistust ja ne on ainoot mitkä vie mun itsetuhoset ajatukset ees hetkeks muual. Mikään muu ei auta. Oikeestaan mä toivoisin et saisin jonku M1 lähetteen suljetul, koska siel sais vaan olla eikä tarvis miettii sen kummempii ja siel saisin olla henkisesti sairas ihan kaikes rauhas, ku en pärjää tääl normaalis elämäs enää täs mielentilas...

Something New !!!

Moi lukijat!
Päätin pitkästä aikaa uudistaa vähän tätä mun blogiani ja, kun musta ei muutenkaan oo kuulunu vähään aikaan yhtään mitään. Päivitin myön vähän tota Laura -osiota tossa välilehdissä, koska siellähän oli aika paljonkin vanhaa tietoa. ^^

Tässä on viime aikoina ollut ylä- että alamäkiä. Mun henkinen olotila on jollain tavalla kohentunut vähäsen tai ainakin oon nykyään päässy täältä neljän seinän sisältä johonkin. Olen ollut usein viikonloppuisin yötä eräällä kaverillani ja ollaan sit ajeltu skoppeilla yms. Mähän sain tossa just uuden skootterinkin (Yamaha Aerox R vm. 2007). Ja juu ajelen edelleenkin skootterilla, koska en mä suoraansanottuna tarvitse autoa yhtään mihinkään tässä elämänvaiheessa, eikä mulla olis edes rahaakaan pitää sellaista, joten en koe tarvitsevani. Bussit kulkee talvella ja kesällä sitten kiva ajella skootterilla! :) Enkä ylipäätänsäkään tajua, että mitä helvetin järkeä on heti hommata joku ajokortti, kun täyttää 18 vuotta. Mikä kiire ihmisillä on kaiken tollasen suhteen aina? Itsehän koen olevani edelleenkin jossain 16 vuotiaan tasolla henkisesti. x'D Enkä itseasiassa haluakkaan aikuistua ja mua ei vois vähempää kiinnostaa joku ajokortti villitys ja lastenhankkimis jutut sun muut. Kyllä muut ihmiset saa tehä mitä tykkää, kuhan ei mulle ala avautuu et miks mulla ei ole vakavaa parisuhdetta, miks mulla ei oo autoo, miks ajelen skoppella, miksei oo lapsii, miksei oo töitä tai ammattii yms. Oh god!

Siitä päästäänkin siihen, että mun elämähän on vasta alussa. Nythän on just nimenvitunomaan se aika ku käydään baareissa ja bailataan, eikä esitetä mitään muka-aikuisia. :D Yks vituttavimmista asioista mun elämässä tällä hetkellä sellaset ihmiset! Ja juu sori hirvee rageavautumispostaus. . .